Kysymyksiä satulatuolista
Satulatuolissa istuttaessa haarakulma on noin 90 astetta ja reidet suuntautuvat noin 45 astetta alaviistoon. Satulatuolissa istuinluut kannattelevat kehon painoa lihasten sijaan. Ergonominen istuminen satulatuolilla pohjaa lantion etuviistoon asentoon ja raajojen sekä selän rentoon tasapainoon.
Optimaalisin istumakorkeus satulatuolilla istuttaessa on tavalliseen tuoliin verrattuna korkeampi. Tällöin kantapäät ylettyvät juuri ja juuri maahan ja asento on puoliseisova. Korkeammasta istuma-asennosta johtuen olisi hyvä jos (työ)pöytää voitaisiin korottaa n. 10- 15 cm. Satulatuolilla voi istua myös tavallisen työpöydän ääressä, sillä satulatuoli-istunta on silti laadukkaampaa kuin perinteisellä tuolilla istuttaessa, koska jalkojen veren- ja nestekierto toimii vapaammin, sekä selkä ohjautuu ryhdikkäämpään asentoon.
OLEELLISTA on istua itse hyvin, ja säätää kalusteet sen mukaan pöydän saa aina korotettua jollain tavoin (korokeholkit/muu korotus jalkoihin, uusi pöytä).
Useat luulevat virheellisesti ettei satulatuolilla ole mahdollista istua kuin muutama tunti päivässä. Tämä uskomus on kuitenkin virheellinen. Miksi istua vain osa päivästä hyvin ja vaihtaa sitten huonompaan asentoon?
Miehen ja naisen erilaisen fysiologian vuoksi on valloillaan käsitys etteivät satulatuolit sovellu miesten käyttöön. Useasti kysytään sitä, painaako satulatuoli genitaalialueita ja voiko siitä olla haittaa miehelle. Tämä on tapauskohtaista johon työnkuva & istuma- aika vaikuttavat paljon. Kuitenkin kautta aikojen myös miehet ovat istuneet hevosen selässä sekä polkupyörän satulassa, joten miksei myös satulatuolissa! On olemassa malleja jotka on suunniteltu erityisesti miehen anatomia huomioiden ja näiden mallien hyödyt tulevat esille erityisesti jatkuvassa staattisessa istumisessa. Miehille erityisesti soveltuva satulatuoli on kotimainen Salli MultiAdjuster.
Totuteltaessa uuteen istuma-asentoon on normaalia että paikat voivat kipeytyä, erityisesti selkä ja takamus. Satulatuoli-istunnassa asento on erilainen verrattuna tavan istumiseen, joten silloin myös eri lihakset ovat käytössä ja voivat aluksi reagoida kipeytymällä. Kehon totuttua uuteen istuma-asentoon huomaat varmasti huiman eron parempaan suuntaan työskentelyasennossasi!
Monet haluavat että satulatuolissa on korkeussäädön lisäksi kaltevuuskulman säätö, mutta kaikissa tuolimalleissa tätä ei ole. Kaltevuuskulman säätö ei ole välttämättömyys satulatuolissa, sillä tuolin istuinosa on muotoiltu siihen kulmaan joka ohjaa istuma-asennon optimaalisimpaan asentoon. Tällöin istumapintaa ei ole tarvetta kallistaa eteen/taakse oikean asennon löytämiseksi. Kuitenkin tietyissä töissä kaltevuuskulmaa voidaan tarvita, esim. Hammaslaboratorioissa joissa työasento on normaalista toimistotyöstä poikkeava.
Satulatuoli-istunnassa saavutetaan suoraan luonnollinen ja ryhdikäs istuma-asento, jolloin massiivinen yläseläntuki on tarpeeton. Selkänojan käyttö saattaa ohjata istujaa siirtämään jalkoja liikaa eteenpäin, jolloin istujan selkä taipuu ja selkään aiheutuu paineita ja kuormitusta. Jalat ovat oikeassa asennossa silloin, kun kantapäät ovat lähes istuinluiden alapuolella. Näin ylävartalon paino jakaantuu myös jaloille. Nojattaessa selkänojaan menetetään muotoillun satulatuolin ergonomiset hyödyt istujalle. Kuitenkin mikäli alaselälle tarvitaan erityistä lisätukea esim. välilevyn pullistuman tai iskiaksen vuoksi, voidaan satulatuolissa käyttää ristiseläntukea.
|